Taitaja2022 Pori

 

Tänä keväänä Taitaja kilpaulun SM- kisa järjestettiin porissa.

Tiukka kisa käytiin Karhuhallissa 17.-19.5.2022

Salon seudun ammattiopistoa ja teknistä suunnittelua edusti Niina Virkki. Kotiin tuomisina hänellä oli SM-pronssia!!!

Paljon onnea Niina!!

Niinan kilpailupiste.

Pisteen varustukseen kuuluu kaksi näyttöä, joista toinen on katsojille. Tämä lisää mallintamiseen ja piirtämiseen oman haasteensa, kun ohi kulkevat messuvieraat katsovat, osoittelevat ja kommentoivat kilpailijan tuotosta. Tähän ohjeena kilpailijalle, että laittaa kuulokkeet korville ja keskittyy vain omaan näyttöönsä. Haasteellista, myönnetään.

Tässä työn alla AutoCad tehtävä

Tässä taas Inventor

Niin ja mitä tuosta nyt sitten tulee, niin mallinnus tästä

retro pelistä nimeltään Snafu

Olipa mukavaa päästä korona vuosien jälkeen taas kunnolla Taitaja tapahtumaan.

 Ensi vuonna sitten Espooseen :)

Korjausrakentamista

Raksa puolella alkoi tiistaina korjausrakentamisen kurssi ja tunnilla tutkittiin ja keskusteltiin rakennustyyleistä eri vuosikymmenillä.

Viime vuoden tapaan päätimme tutustua vanhoihin rakennuksiin netistä löytyvän Google Maps pohjaisen Salon arkkitehtuurikävelyn kanssa. Katseltiin teoria päiviä ja Forecan sääennustuksia ja niitä kahta verratessa todettiin, että se on sitten nyt heti tai sitten myöhemmin sateessa. Päätettiin yksimielisesti nauttia arkkitehtuurista auringonpaisteessa 😊

Matkaan lähdettiin taas torin ympyräparkista ja suunnaksi otettiin ihan aluksi Lukkarinmäki. Siellä katsottiin perinteinen kotkanpesä eli Villa Nordell, ”Pirunpesä” – Lindforsin talo , Salon Pyhänristin tsasouna ja Nuotiontalo. Toki muitakin rakennuksia katseltiin, mutta nämä nostot tulivat tuolta sovellukselta.

Tässä vähän tietoja tuosta tsasounasta

Uskelan kirkon alapuolelta löytyy toinen sakraalirakennus, ortodoksinen Salon pyhän ristin tsasouna, joka valmistui vuonna 1990. Rukoushuoneen on suunnitellut salolainen Arvo Happo karjalaista pyöröhirsityyliä mukaillen. Rukoushuone toimii osana Turun ortodoksista seurakuntaa. Tsasouna uhkaa jäädä oikoratahankkeen alle.

Kun lukkarin mäkeä oltiin kierretty ristiin ja rastiin suunnattiin Suojeluskunta talolle eli  Siniselle talolle.

Rakennuksen suunnitteli Erik Bryggman arkkitehtitoimistonsa yhtenä varhaisimmista töistä.
Bryggman piirsi puurakenteisen rakennuksen klassismin tyyliin. Vuonna 1924 valmistuneessa suojeluskuntatalossa näkyvät välimerelliset piirteet kuten antiikin aikoja heijastelevat pilasterit, pylväät ja koristeaiheet. Sota-ajan jälkeen rakennus siirtyi Uskelan Maamiesseuralle, jonka aikaisessa käytössä entistä suojeluskuntataloa ryhdyttiin kutsumaan ”Siniseksi taloksi”.

Tästä suunta kohti valtion virastotaloa.

Sota-ajan jälkeen rakentaminen Suomessa keskittyi 1940–50-lukujen taitteessa jälleenrakennukseen ja sotakorvaustuotantoon. Muun muassa monet julkiset rakennushankkeet toteutuivat vasta myöhemmin 1950-luvulta lähtien. Samaan aikaan funktionaalinen ajattelu korosti rakentamisen selkeyttä ja toiminnallisuutta. Vuonna 1957/1958 Kirkkokadulle valmistunut valtion virastotalo – sittemmin poliisilaitos – on aikansa tarkoituksenmukaisuutta ilmentävä rakennus, jonka suunnittelusta Rakennushallituksessa vastasi Georg Wikström. Vuonna 2018 poliisilaitoksen ulkoasu sai uutta ilmettä, kun hollantilainen taiteilija Leon Keer teki rakennuksen eteläpäätyyn muraalin UPEA18-taidefestivaalin yhteydessä.

Pienen koukkauksen jälkeen päädyttiin Leinon kulmalle.


Salon kaupunkikuvan näyttävimpiä rakennuksia jo 1920-luvun alusta lähtien on Leinonkulman kivitalo osoitteessa Helsingintie 5 (ja Rummunlyöjänkatu 9). Vuonna 1923 valmistunut, arkkitehti Alexander Nyströmin suunnittelema ja E. & J. Leino -yhtiön rakennuttama liike- ja asuinrakennus on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan.
Jyhkeää klassismia edustava talo oli valmistuessaan Salon ensimmäinen kolmikerroksinen rakennus. Katutasoon valmistuivat liiketilat Leinon tehtailijaveljesten rautakaupalle sekä muutamille muille kivijalkaliikkeille.
Toisen kerroksen tiloissa toimi alkujaan E. & J. Leino -yhtiön pääkonttori. Leinonkulman kolmannessa kerroksessa sijaitsivat Juho Leinon ja Jalo Leinon yksityisasunnot. Talo sisustettiin Leinon tehtaiden omalla tuotannolla ja varusteluun kuuluivat muun muassa keskuslämmitys ja kylpyhuoneet.
Nykyisin talon sisälle katutasoon voi poiketa ihailemaan Leinonkulman alkuperäiseen tyyliin soviteltua kahvilan interiööriä.

Meritalon museo sijaitsee Salon keskustan tuntumassa Moision vanhassa puutalokaupunginosassa.
Meritalo on entinen Joensuun kartanon väentupa, jonka vanhin paritupatyyppinen osa on rakennettu 1840-luvun alussa.
Rakennuksessa toimi Salon eli entisen Uskelan ensimmäinen kansakoulu vuosina 1873-1906. Koulutoimintaa varten rakennettiin eteläpäädyn suuri sali sekä kuisti vuonna 1875.

Elokuvateatteri ja kulttuuritalo Kiva


Kivan rakennuttajana toiminut Salon Seudun Sanomalehti Oy kaavaili 1930-luvulla Horninkadun ja Inkerinkadun kulmaukseen liike-, asuin- ja elokuvateatterirakennusta. Suunnittelijana toimi arkkitehti Erik Bryggman, joka myös hahmotteli em. kokonaisuutta. Rakennuttaja kuitenkin luopui alkuperäisestä ajatuksesta, ja Horninkadun varrelle valmistui vuonna 1938 yksistään Elokuvateatteri Kiva. Siitä tuli tyyliltään puhtaimpia ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoisimpia kohteita Salossa. Bryggman piirsi rakennuksen viistosti kohti tontin takaosaa vetäytyväksi kokonaisuudeksi, joka on arkkitehtonisesti funktionalismia edustavimmillaan.


Myös sisätilat huokuivat funkiksen uudenaikaisuutta. Eteisaulan avara ja valoisa linjakkuus jatkui elokuvasalin eleettömän pelkistetyssä ilmeessä, jota täydensivät putkirakenteisten katsomoistuimien rivistöt.
Kivan myöhempää käyttöä 1960–70-lukujen taitteesta lähtien leimasi vakiintumattomuus ja monesti myös tyhjillään oleminen. Vuonna 2005 Kiva avattiin kunnostettuna kulttuuritalona sen alkuperäistä luonnetta ja rakennustaiteellista tyyliä kunnioittaen.

Taas kerran mukava reissu!

 

Taitaja semit Salossa

Meillä kisataan pääsystä CAD-suunnittelun Taitaja2022 finaaliin.

Peukut pystyyn Niinalle!

Syksyn kuulumisia

 Syksy alkoi AutoCad-ohjelman harjoittelulla, jossa teimme monia piirustuksia kuten

Koneteknisen piirtämisen perusteissa piirsimme mm. kaiuttimen ja Aimo Peren koneenpiiriustus -kirjan kansikuvan.

Rakennusteknisen piirtämisen perusteissa piirsimme talo Soinnun Talonrakennus 3 -kirjasta

ja ArchiCad-ohjelmalla olemme aloittaneet Kevätkadun piirtämistä.

      -Ronja 

 

Alauttamispäivä 2021

Tänään tavattiin uusien ja jatkavien opiskelijoiden kanssa, muista vuosista poiketen, koululla.

Päivän tarkoitushan on, että alan opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja uudet saavat näin tukijoukot tuleviin opintoihin.

Täytyy kyllä sanoa, että meillä on ihan huippua porukkaa!

Ihan aluksi opiskelijat jaettiin ryhmiin, uudet ja jatkavat opiskelijat sekaisin, ja kullekkin ryhmälle annettiin viisi kappaletta koordinaatteja, joiden avulla heidän tuli löytää Salon keskustan alueelta  rakennuksia tai mekaniikkaa. 

Tässä muutama esimerkki

Koordinaatit 60.384863, 23.122032

Täältä löytyy Salon rautatie asema, jossa Rica kävi kilauttamassa kaverille

Koordinaattit 60.387905, 23.117558


Täältä löytyi veturitallin vanha veturi

Koordinaatit 60.385459, 23.129059

Näillä tiedoilla löytyi Salon torin esiintymislava

Päivän päätteeksi ryhmät kokoavat löytämänsä kohteet yhdelle planssille, jotka sitten tulostetaan kaikkien nähtäväksi.




Kiitos kaikille mukavasta päivästä!